Pääsykoekevät

Viimeksi abiblogissa käsiteltiin kauppatieteitä lukion jälkeisenä opintojen suuntana. Kun vapauttava vastaus kysymykseen ”Mitä teen ja missä olen lukion jälkeen?” on löytynyt, seuraava haaste kauppatieteiden opintoihin päätymiseen onkin ne kuuluisat pääsykokeet.

Kaksi kuukautta on lyhyt aika. Keskimäärin tämä aika on matka saman kevään abiturientille kevään kirjoituksista kauppatieteellisen alan yhteisvalintakokeeseen. Se kuitenkin riittää.

Vuosi sitten vain nopea vilkaisu pääsykoekirjoihin ja edellisen vuoden kokeisiin ja tiesin heti, että se aika ei tule tuntumaan lyhyeltä. Ennakkoluuloja on pääsykokeesta luultavasti tarpeeksi, kavereilta voi kuulla kokemuksia: vaikeaa, paljon hakijoita ja vähän paikkoja, heti kirjoitusten jälkeen harmillisen raskasta.

Etenkin ylioppilaskirjoitusten jälkeen motivaatio lukemiseen voi madella pohjamudissa, toisaalta rutiini tavoitteelliseen lukemiseen löytyy tuoreena muistista. Miten siis jaksaa raskas pääsykoekevät ja tehdä pänttääminen itselle mahdollisimman mieluisaksi? Hetken punaisia lankoja pohdittuani kokosin muutamia vinkkejä kevättä varten.

1. Aikataulut. Lukemisen suunnittelu etukäteen on syystäkin listani ensimmäisenä. Päivärytmin saaminen helpottaa lukemista ja sen etenemisen seuraamista.

2. Pitkäjänteisyys. Kaikki kiva ei tule helposti. On ymmärrettävää, että pitkät ja raskaat lukupäivät tuottavat harmaita hiuksia, mutta on hyvä pitää mielessä: muutama tuntikin päivässä on enemmän kuin ei ollenkaan.

3. Lepo ja riittävä vapaa-aika. Liiku, nuku tarpeeksi, käy välillä ulkona ja näe ystäviä. Itse koin nämä tärkeiksi henkirei’iksi jaksamisen kannalta. Työn yhdistäminen suureen lukumäärään voi olla liikaa pidemmän päälle.

4. Lue. Pääsykoe vaatii kirjojen kahlaamista useampaan otteeseen. Harjoitustehtävät ja -kokeet ovat hyviä oppimisen tehostajia, mutta pelkästään niillä lukemisen korvaaminen ei onnistu.

5. Kohtuus kaikessa. Älä suunnittele lukevasi enempää, kuin uskot jaksavasi. Burn-out 1-2 viikkoa ennen pääsykoetta voi vesittää koko aikaisemman kevään kovan työn. Itsensä soimaaminen liian ”vähäisestä” lukemisesta ei ole reitti oman hyödyn maksimointiin.

6. Jos ei suju, niin ei suju. Näitä päiviä on kaikilla, kun kirjoista tai mistään ei ymmärrä yhtikäs mitään. Pidemmän kahvitauon tai vaikka välipäivän pitäminen ei kaada opiskelupaikan saamisen mahdollisuutta.

7. Pura turhautuminen pois. Kun kahden kuukauden ajan elämä pyörii pääsykoekirjojen ehdollistamana, helpottaa näistä asioista puhuminen. Parhaiten silloin jaksaa kuunnella henkilö, joka on myös valinnut kevään pääpäiväksi ylioppilasjuhlien jatkojen sijaan pääsykoepäivän.

8. Läheisten tuki. Perheen ja ystävien ymmärrys on tärkeää. Lukemisen motivaatio säilyy paremmin, kun koko ajan ei olla pyytämässä mukaan yhdelle huurteiselle kevään hienoimpina terassikeleinä.

9. Asenne kuntoon. Jos olet päättänyt luku-urakan olevan kamalinta kuraa ikinä jo ennen kuin se on edes alkanut, sitä se tulee myös todennäköisimmin olemaan.

Suurin osa pääsykoemateriaalista on täysin uutta, outoa ja vaikeahkoakin asiaa. Kokeessa kirjallisuus on osattava hyvin tarkastikin, ulkoa opetteluakin vaaditaan. Kirjallisuuden sisällön opettelu ja lukeminen ei kuitenkaan ole turhaa tietoa, vaan kevään aikana opitut asiat auttavat myöhemmin opinnoissa pitkälle. Vaikeiden asioiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen monet valmennuskurssit tarjoavat helpotusta, niin lähiopetuksen kuin itseopiskelumateriaalien ja nettikurssien muodossa. Kurssit eivät kuitenkaan ole suora oikotie onneen: kurssille ilmoittautuminen ei tuo välitöntä opiskelupaikkaa, sen eteen on jokaisen itse tehtävä töitä.

Jaa Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Leave a Comment

Bot check * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.