Yliopistouudistus: Tamy:n infoteksti schooleista
Mikä school ja tutkinto-ohjelma - entä mitä ne tekevät opinnoillemme?
Aamulehti uutisoi joulun aikaan, että Tampereen yliopisto lopettaa puolet laitoksistaan. On totta, että kaikki laitokset ja tiedekunnat lopetetaan, sillä schoolit korvaavat ne. Mikään tieteenala tai oppiaine ei kuitenkaan välittömästi tämän uudistuksen yhteydessä lopu. Schoolit ovat laajoja tieteenalayksiköitä, jotka tulevat toimittamaan sekä laitosten että tiedekuntien nykyisiä tehtäviä. Myös osa erillislaitoksista yhdistetään schooleihin. School-rakenne tekee yliopiston hallinnosta kaksiportaisen (johto ja schoolit) kun ennen se oli kolmiportainen (johto, tiedekunnat, laitokset ja erillislaitokset). Erillislaitoksia ovat esimerkiksi kirjasto ja kielikeskus.
Tällä hetkellä yliopistossa on kuusi tiedekuntaa, 23 laitosta ja 9 erillislaitosta. Niiden tilalle muodostettavia schooleja tulee olemaan noin kymmenen, minkä lisäksi osa erillislaitoksista jatkaa ennallaan. Kooltaan schoolit ovat verrattavissa enemmän tiedekuntiin kuin laitoksiin. Kauppa- ja hallintotieteissä sekä biotieteissä on käynnissä selvitys yhteisen schoolin perustamisesta TTY:n kanssa. Siitä suunnasta katsotaan löytyvän synergioita ja toisaalta halutaan karsia päällekkäisyyksiä, mitä opetusministeriökin yliopistoilta odottaa. Schooleihin ollaan kaavailtu päätoimisia johtajia. Johtamisesta on tarkoitus tehdä taloudellisten kannustimien kautta haluttu tehtävä. Aikaisemmin tiedekuntien ja laitosten johtaminen on ollut oman toimen ohella tapahtuvaa. Schooleissa sen on tarkoitus olla näkyvämpää ja tehokkaampaa.
Schoolit toteuttavat koulutuksen järjestämällä erilaisia tutkinto-ohjelmia. Tutkinto-ohjelma koostuu kandi- ja maisteriohjelmasta, pääaineita ei enää opiskella. Valtaosa tulevista kandiohjelmista on laajapohjaisia, eli niihin kootaan useamman eri aineen sisältöjä. Kandiohjelman jälkeen tarjolla on useampia maisteriohjelmia. Opiskelija valitsee niistä, mille alalle hän haluaa tarkemmin erikoistua. Nykyiseen pääainevalintaan vertautuva erikoistuminen tarvitsee siis jatkossa tehdä vasta kandin jälkeen. Tämä asettaa myöhemmäksi valinnan oman alan suhteen. Uudistuksen tarkoitus on myös toteuttaa tutkinnon aitoa kaksiportaisuutta, joka on nykyisessä tutkintomallissa jäänyt paperitasolle. Joillakin aloilla uusi malli tulee näkymään vähemmän kuin toisilla, sillä kaikkiin laaja-alaisuus ei yksinkertaisesti sovellu. Tästä on ollut keskustelua esimerkiksi kielten kohdalla.
Opiskelijavalinnat tehdään pääaineiden sijasta suoraan erilaisiin ohjelmiin. Uudet opiskelijat hyväksytään edelleen suoraan maisterin tutkintoon, eli heillä on valituksi tultuaan oikeus suorittaa sekä tutkinto-ohjelmaan kuuluva kandi- että maisteriohjelma. Mikäli opiskelija haluaa kandin jälkeen siirtyä jonkin toisen schoolin tai yliopiston järjestämään maisteriohjelmaan, välissä voi olla erillinen hakumenettely. Ministeriössä malliimme ollaan oltu tyytyväisiä, sillä ministeriö kannattaa sisäänottoja laajempiin kokonaisuuksiin.
Pääpiirteissään schooleissa annettava tutkinto-ohjelmien opetus pysynee samankaltaisena kuin nykyisissä ainelaitoksissa. Uudistusten myötä esimerkiksi kurssien korvaavuus voi laajentua, sivuaineopintojen ja yhteisten opintojen määrä lisääntyä sekä kieliopinnot yhtenäistyä eri tutkinnoissa. Merkittävä muutos tulee olemaan opetussuunnitelmien tekeminen osaamis- perusteisiksi. Tämä tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen aiempaa tehokkaampaa tunnustamista. Opiskelijalle kerrotaan kurssikuvauksessa, mitä tämä osaa kurssin käytyään eikä vain sitä, mitä kurssilla opetetaan. Myös kansainvälinen eli käytännössä englanninkielinen opetus on tarkoitus paremmin integroida osaksi schoolien normaalia toimintaa, kun aiemmin se on ollut jokseenkin erillistä. Kansainvälisyyden painoarvo tulee lisääntymään yliopistollamme, myös koulutuksessa.
Vanhoille opiskelijoille määritellään erikseen siirtymäaika, jonka kuluessa heillä on mahdollisuus tehdä tutkintonsa loppuun pääainepohjaisilla vaatimuksilla. Jos opiskelija ei ehdi valmistua ennen sen päättymistä, hän siirtyy noudattamaan uusien kandi- ja maisteriohjelmien vaatimuksia ja valmistuu niiden mukaan. Siirtymäajoista ja käytännön järjestelyistä ei ole vielä päätetty, mutta yliopiston intresseissä on hoitaa asiat niin, että kenenkään valmistuminen ei turhaan viivästy tai esty.
Miten uudistus etenee ja kuinka opiskelijat voivat vaikuttaa siihen?
Muodostettavien schoolien pitäisi olla pääosin selvillä juhannukseen mennessä. Kesällä voidaan vielä käydä läpi mahdollisia ongelmatapauksia, mutta syksyllä 2010 uudet rakenteet ja samoin yliopiston johtosäännöt ovat suunnitelman mukaan valmiita. Tamy vaikuttaa siihen, että johtosääntöön kirjataan opiskelijoiden kannalta keskeisiä asioita, kuten riittävä opiskelijaedustus schoolien johtokuntiin. Palaute schoolien muodostamiseen liittyvissä asioissa on tärkeää, jotta niistä saadaan muodostettua mahdollisimman hyviä opiskeluympäristöjä.
Tutkinto-ohjelmien suunnittelu pääsee täyteen vauhtiin syksyllä, kun päätös muodostettavista schooleista on tehty. Tutkinto-ohjelmista järjestetään lokakuussa yliopistolaisille laaja keskustelutilaisuus. Yliopiston opetusneuvosto linjaa yleiset koulutuksen järjestämistä koskevat periaatteet. Niihin kaivataan niin ikään opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten koulutus tulisi koko yliopiston tasolla toteuttaa.
Tiedekuntien ja laitosten vastuulla on käynnistää schoolien ja tutkinto-ohjelmien tarkempi suunnittelu. Vetovastuu suunnittelusta siirtyy vuodenvaihteessa schooleille. Ne valmistelevat tutkinto-ohjelmia vielä kevään 2011 ajan. Uusien hakukohteiden ja niitä koskevan informaation tulisi olla valmiita syksyllä 2011. Keväällä 2012 yksiköissä valmistellaan opetusohjelmia ja opetussuunnitelmia sekä tehdään ensimmäiset opiskelijavalinnat ohjelmapohjaiseen koulutukseen. Ensimmäisen uuden sukupolven on määrä aloittaa opintonsa syksyllä 2012.
Kun tulevia laajoja kandiohjelmia ja erikoistumiseen tarkoitettuja maisteriohjelmia suunnitellaan, yksiköillä tulee olemaan suuri valta niiden sisällön suhteen. Sama koskee myös schoolien sisäisen organisoitumisen suunnittelua. Kannattaa siis olla tarkkana omassa yksikössä, koska ja missä tulevien schoolien opetusta ja hallintoa aletaan valmistella. Asiaa kannattaa kysyä laitoksen ja tiedekunnan johdolta mahdollisimman pian sekä vaatia heiltä jatkuvaa aktiivista tiedotusta asiasta. Osa yksiköistä on aloittanut suunnittelun jo. Opiskelijoiden ja heitä edustavien ainejärjestöjen on ehdottoman tärkeää hakeutua mukaan kaikkiin suunnittelu- ja valmistelutyöryhmiin tai vaatia tarvittaessa sellaisten perustamista, jotta opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin. Mikään ei estä tulevan schoolin ainejärjestöjä tekemästä omaa mallia esimerkiksi tutkinto-ohjelmaksi tai johtokunnan työjärjestykseksi.
Opiskelijoiden kannattaa olla erityisen tarkkana nykyisessä laitosrakenteessa aloittaneiden (eli meidän kaikkien yliopistossa nyt opiskelevien) opintojen järjestämisen suhteen, jotta siirtymät toteutetaan mahdollisimman joustavasti. Koulutuksen osalta tärkeää on vaikuttaa myös tutkinnon sisältöihin ja mitoituksiin, palautejärjestelmien kehittämiseen, opintojaksojen suoritus- ja arviointimuotoihin sekä kandi- ja maisteriohjelman väliseen siirtymävaiheeseen. Schoolien organisoimisessa keskeisiä asioita ovat muun muassa demokraattisen ja avoimen hallintokulttuurin kehittäminen sekä johdon yhteistyö opiskelijoiden kanssa. Tamy tukee opiskelijoita schoolien parissa tehtävässä vaikutustyössä tuottamalla taustamateriaalia ja järjestämällä tapaamisia.
Kiinnostavaa on myös, miten schoolit vaikuttavat ainejärjestökenttään niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Ainejärjestöt ja opiskelijaidentiteetitkin ovat syntyneet pääainepohjaisiksi. Tamy pyrkii siksi heti syksyn aluksi kokoamaan tulevien schoolien ihmisiä koolle keskustelemaan siitä, miten opiskelijoiden edunvalvonta jatkossa hoidetaan. Nykymuotoinen ainejärjestöjen ja laitosten välinen yhteistyö lakkaa vuodenvaihteessa ja päätöksenteko siirtyy schooleihin, joille ei vielä ole opiskelijajärjestökentällä omaa vastinetta. Olisi kuitenkin tärkeää saada opiskelijoiden ääni kuuluviin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun schooleja ja tutkinto-ohjelmia suunnitellaan.
Tiina Heikkilä (tiina.m.heikkila@
Johanna Roihuvuo (koposihteeri@tamy.fi)
Lisätietoja voi kysellä kirjoittajilta.
