Kauppatieteilijöiden kannanotto Johtamiskorkeakoulun puolesta

Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden ja Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden ja tietojohtamisen yhteistyömahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportti on ollut kesän ajan vapaassa keskustelussa Moodlessa (https://groups.uta.fi/course/view.php?id=180, kirjautumiseen tarvittava avain on TTYTAY2010).

Kauppatieteilijöiden mielipide uudistustyöryhmän esittämästä Johtamiskorkeakoulumallista on nyt julkaistu. Haluamme vaikuttaa vahvasti Johtamiskorkeakoulu-mallin toteutumisen puolesta. Mielipiteemme foorumilla:

Loistava mahdollisuus asiakkaalle eli yhteiskunnalle

Työmarkkinoilla työntekijästä on tullut tuote, jonka tulee olla sitä monipuolisempi, mitä korkeammin koulutettu hän on. Jo tällä hetkellä monet lukevat itsensä tuplamaistereiksi saavuttaakseen hyvät lähtökohdat työelämään ja sen tarjoamiin haasteisiin. Tämä osaltaan osoittaa, että korkeakoulukenttä ei nykymuodossa vastaa yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin.

Johtamiskorkeakouluhanke onkin loistava mahdollisuus viedä korkeakoulukenttää kohti aidosti tehokasta ja yhteiskunnallisesti järkevää mallia, joka tuottaa taitavia moniosaajia niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille.

Kauppatieteiden opiskelijoiden mielipide Johtamiskorkeakoulun puolesta

I. Miksi Johtamiskorkeakoulu on välttämätön?

1) Toimialarakenteiden murros

- Toimialarakenteiden ja yritysten ansaintamallien murros eri osa-alueilla vaatii uudenlaisia osaajia. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että julkisen tai yksityisen sektorin päättävässä asemassa oleva henkilö ymmärtää yhä monipuolisemmin esimerkiksi markkinointia, muita toimintaympäristöjä ja poikkitieteellistä johtamista sekä tehokkuutta. Aiemmin tärkeässä asemassa olleen suppean oman alan tuntemisen lisäksi Johtamiskorkeakoulu tuottaisi ainutlaatuisesti osaajia myös johtamaan perinteisten sektorien jaon ylittäviä organisaatioita tulevaisuudessa yhä enemmän muuttuvia tarpeita varten.

- Elinkeinoelämä tarvitsee uudenlaista, poikkitieteellistä osaamista. Vuonna 2020 tarpeet ovat varmasti erilaiset kuin tällä hetkellä. Vaikka näyttäisikin, että asiat ovat nykytilanteessa kohtalaisin hyvin, eivät ne välttämättä ole samoin kymmenen vuoden päästä. Maailma muuttuu, ja koulutuksen on muututtava sen mukana.

- Palveluliiketoiminnan tärkeyttä ei voida enää aliarvioida, joten johtotehtäviin valmistavan koulutuksen tulee myös muuttua. Palvelujen myötä ihmisten johtaminen korostuu, joten sitä tulee painottaa yhä enemmän myös yliopistojen opetuksessa.

- Kun vastaamme elinkeinoelämän tarpeisiin, on myös ulkopuolisen rahoituksen saaminen yksikölle helpompaa. Se myös edesautttaa vahvan brändin luomista, mikä taas houkuttelee niin opiskelijoita, tutkijoita kuin taloudellisia resurssejakin.

- Tällä hetkellä suosittu tutkintoyhdistelmä yritysten ylimmän johdon edustajilla on DI- ja MBA-tutkinnot. Johtamiskorkeakoulussa yhdistyisivät tämänkaltaisista tutkinnoista saatavat hyödyt yhdessä tutkinnossa.

- Myös julkinen sektori on suurten muutosten kourissa väestön ikärakenteen muuttuessa, kustannustehokkuuden tärkeyden korostuessa sekä erilaisten palveluiden tarpeen ja niiden rahoitusratkaisujen muuttuessa. Tälläkin alueella tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista.

2) Yliopistokoulutuksen uudistamispaineet

- Yliopistokentällä tapahtuu rajuja uudistuksia, mikä pakottaa myös meidät uudistumaan, jotta pysymme kilpailukykyisinä.

- Uusi yksikkö vastaisi OKM:n asettamiin tavoitteisiin, mikä osaltaan helpottaisi rahoituksen saamista.

- Kokonaisuutena uusi yksikkö olisi ainutlaatuinen, rohkea avaus, joka erottuisi selkeästi edukseen muista eri tieteenaloja yhdistävistä yksiköistä. Tampereen Johtamiskorkeakoulu antaisi selvän kuvan suomalaisille opiskelijoille siitä, ettei Aalto-yliopistoa olla muodostamassa Suomen ainoaksi huippuyksiköksi muiden kustannuksella.

- Pahimmassa skenaariossa erilliset, pienet yksiköt säilyvät, eikä yhteistyötä saada synnytettyä. Tällöin on vaarana, että kiinnostavuus elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan silmin vähenee. Yhdistyminen poistaisi uhan joutua yhä enemmän sivuaineopetuksen rooliin strategisten resurssien ajautuessa muille aloille.

3) Poikkitieteellisyyden hyödyt

- Poikkitieteellisyys luo mahdollisuuksia laadukkaaseen, eri näkökulmia yhdistelevän tutkimukseen.

- Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan eri toiminta-alueilla yhä laajempaa asiantuntemusta niin taloudesta, tekniikasta kuin julkisen sektorinkin toiminnasta. Raja yksityisen ja julkisen sektorin välillä hämärtyy tulevaisuudessa entisestään. Esimerkiksi mahdollisessa kuntareformissa tarvitaan osaajia kaikilta näiltä osa-alueilta, myös poikkitieteellisesti. Johtamiskorkeakoulu antaisi kasvavalle yhteissektorille parhaat koulutusvalmiudet, ja vähentäisi opiskelijoiden kaksoistutkintojen tarvetta ylemmän korkeakoulutason koulutuksessa.

- Ulkopuolisesta toimeksiannosta tehtävien tutkimusten näkökulmasta poikkitieteellisyydelle on tilausta. Tilaustutkimusten tarpeet eivät noudata tieteenalarajoja.

- Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä tutkinnostaan monipuolinen ja yksilöllinen yhdistelemällä eri tieteenalojen tarjontaa. Opetus ei ole putkimaista yhden näkökulman esiin tuomista.

- Monialaisuus takaa monipuoliset tulevaisuuden osaajat. Myös Teknologiateollisuus ry peräänkuuluttaa huolehtimista menestymisen edellytyksistä maailmanlaajuisessa avoimessa kilpailussa. Yhä monipuolisempaa osaamista tarvitaan, jotta kilpailukykymme säilyy. (KL 6.7.2010)

- Liiallista resurssien käyttöä päällekkäiseen opetukseen voidaan vähentää, ja allokoida ne opetuksen laadun kehittämiseen.

4) Kiinnostavuus uusille opiskelijoille

- Monipuolisuutensa vuoksi Johtamiskorkeakoulu olisi äärimmäisen kiinnostava vaihtoehto opiskelupaikaksi, aina ulkomaita myöten.

- Johtamiskorkeakoulu on aito mahdollisuus luoda yksikkö, jossa opiskelija voi hakeutua opintojen aikana joko teknis-, kauppa- tai hallintotieteelliselle alalle. Uuden opiskelijan ei välttämättä tarvitse heti tietää omaa alaansa näiden joukosta.

5) Kansainvälisyys

- Uudella, monitieteisellä ja korkeatasoisella yksiköllä olisi kiinnostavuutta myös kansainvälisesti, ja laadukkaita vaihto-opiskelumahdollisuuksia pystyttäisiin tarjoamaan. Niin opiskelija- kuin tutkijavaihtoa voitaisiin kehittää, sekä lisätä vierailevien luennoitsijoiden käyttöä.

- Johtamiskorkeakoulussa voitaisiin mahdollisesti myös ensimmäisenä yksikkönä Suomessa kokeilla lukukausimaksuja ETA-alueen ulkopuolilta tuleville opiskelijoille.

6) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

- Monipuolisten koulutuskokonaisuuksien tarjoamisella on mahdollista lisätä yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

- Johtamiskorkeakoulu lisää mahdollisuuksia huipputason tutkimukseen, joka omalta osaltaan myös lisää vaikuttavuutta.

- Yksikön selkeä asema yliopistokentässä mahdollistaa laajan strategisen kehittämisen.

II. Tärkeimpiä tavoitteita uudelle yksikölle

1. Opetuksen ja tutkimuksen tason nouseminen kilpailukykyiseksi myös kansainvälisesti

2. Riittävä opetuksen laajuus

3. Yksiköllä oma, selkeä fokus

4. Tuloksena kilpailukykyinen ja vahva yksikkö

III. Näkemyksiä siitä, miten tavoitteisiin voidaan päästä

- Uudenlainen yhdistelmä eri tieteenaloja ja tutkintoja

- Laaja-alainen Johtamiskorkeakoulu toisi yksikölle ainutlaatuisuutta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

- Koko

- Laaja Johtamiskorkeakoulu mahdollistaa suuremman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

- Vaikuttavuus kasvattaa näkyvyyttä niin opiskelijoille, tutkijoille, opettajille, kumppaniyliopistoille, työnantajille kuin tutkimusten toimeksiantajillekin. Näin se parantaa mahdollisuuksia myös ulkopuolisen rahoituksen saamiseen.

- Opetus

- Näkyvyyden ja vaikuttavuuden myötä opiskelijoiden ja opettajien vaatimustasoja voidaan nostaa.

- Monipuolisen johtamisen profiloinnin tulee johtaa syvälle menevään pienryhmäopetukseen valituilla painopistealueilla.

- Professorien ja opetushenkilökunnan määrää suhteessa opiskelijamäärään tulee kasvattaa.

- Tutkimus

- Valittujen painopistealueiden monipuolista ja syvällistä tutkimusta on lisättävä.

- Tutkimustulosten siirtämistä opetukseen tulee jatkuvasti kehittää ja tarkkailla.

- Kansainvälisyys

- Yksikkö tulee huolellisesti markkinoida kansainvälisessä työmarkkina- ja yliopistokentässä, joten opetuksen ja tutkimuksen tulee olla aidosti kansainvälistä.

- Opiskelijavaihtoa on kehitettävä ja tuettava, painottaen kahdenvälisiä sopimuksia.

- Yhteistyötä laadukkaiden ulkomaisten yliopistojen kanssa tulee kehittää monipuolisesti

Boomi ry – Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat
Pareto ry – Tampereen yliopiston kansantaloustieteilijöiden ainejärjestö
VOO ry – Tampereen yliopiston vero-oikeuden opiskelijat
Tariffi ry – Tampereen yliopiston vakuutustieteen ainejärjestö
Vapaaboomarit-edustajistoryhmä

Yllä mainittujen järjestöjen puolesta,

Jouni Markkanen

puheenjohtaja
Boomi ry